lauantai 16. toukokuuta 2020

Kristinuskon vaikutukset

Kristinuskon vaikutukset

Kristinuskon eri suuntiin vievät vaikutukset yhteiskuntiin ja tieteeseen. Orjuus ja tasa-arvo omana kysymyksenään

Joskus väitetään, että kristinusko on vaikuttanut suotuisasti yhteiskunnalliseen kehitykseen ja ihmisoikeuksien parantamiseen yms. Mutta tosiasiassa ennen toista maailmansotaa vain protestanttisen Pohjoismaat ja Yhdysvallat sekä katolisista maista vain Belgia ja Ranska olivat vakaita demokratioita. Kaikki muut kristilliset maat, ylivoimainen enemmistö, olivat diktatuureja tai autoritäärisiä epädemokraattisia valtioita, joissa kansalaisoikeudet olivat rajallisia.

Vielä nykyäänkin monessa kristillisessä maassa demokratia, ihmisoikeudet ja taloudellinen tilanne ovat surkeita (ei tarvitse mennä Venäjää ja Balkania kauemmaksi). Kristillisyyden vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin ovat siten kiistanalaisia, monimuotoisia ja jopa ristiriitaisia eivätkä välttämättä edes keskeisimpiä tekijöitä yhteiskuntien tilannetta arvioitaessa.

Kristilliset valtiot ovat hyvin erilaisia nykyäänkin ja myös entisinä aikoina. Kristinuskosta on ollut toisaalta yhteiskunnallisia sekä tieteen edistymiseen ja ihmisoikeuksiin liittyviä haittoja, mutta toisaalta kuitenkin kristityt ovat olleet edistämässä ja kehittämässä tiedettä, taidetta ja opetusta, joten kristinuskon vaikutukset ovat olleet hyvin epäyhtenäisiä, vaihtelevia ja eri suuntiin vieviä eri aikoina sekä eri yhteiskunnissa.

Toisaalta ei-kristillinen Japani on parlamentaarinen vakaa demokratia ja vahvan talouden valtio eikä Taiwanillakaan nykyään kovin heikosti mene. Kiinasta puhumattakaan - ainakin taloutensa osalta, vaikka Kiina onkin epädemokraattinen maa.

Paljon riippuu myös siitä, mitä aineksia kristillisistä teologisista ja uskonnonfilosofista traditioista halutaan korostaa ja nostaa esiin sekä miten niitä tulkitaan. Nykysuomalainen luterilainen liberalisoitunut valtavirran kansankirkollisuus tuskin kenenkään mielestä "alistaa kansaa esivallan miekan voimalla", "tukahduttaa" tai "kontrolloi" tieteen harjoitusta ja tieteen tuloksista tiedottamista sekä filosofoinnin vapautta.

Orjuus. Yksi teksti Uudessa testamentissa tuomitsee terveen opin vastaisina orjakauppiaat


Kristityt olivat perinteisesti hyväksyneet orjuuden satojen vuosien ajan ja juuri orjatyön varaan sekä Rooma että sitä seuranneet kristilliset eurooppalaiset kansat ja Amerikkaan perustetut siirtokunnat perustivat taloutensa. Orjuudella löydettiin selvät raamatulliset perustelut, niin kuin Raamattu (varsinkin Vanha testamentti) todellakin hyväksyy orjuuden.

Raamattu ei missään kohtaa selvästi, suoraan ja yksikäsitteisesti tuomitse ihmisten orjuuttamista ja orjataloutta eikä vaadi kaikkien orjien vapauttamista.

UT:ssa on silti jokunen teksti, joissa voidaan nähdä orjuuden vastaisuutta, mutta ko. tekstien merkitys on kiistanalainen ja on epävarmaa puhutaanko niissä orjuudesta (ja vaaditaanko niissä orjuuttamisen poistamista yhteiskunnassa). Ja oli miten oli niin kristityissä valtioissakaan ei orjuuden suhteen mikään muuttunut moneen sataan vuoteen käytännön tasolla.

Kuitenkin on todettava, että yksi teksti Uudessa testamentissa, nimittäin 1 Tim.1:10 tuomitsee terveen opin ja Jumalan lain vastaisena orjakaupan, opettaessaan, että laki on vastoin ihmiskauppiaita. Tämä yksi kohta puhuu siis orjakauppiaista synnin tekijöinä rinnastaen heidät muiden terveen opin vastaisten laittomuuden tekijöiden joukkoon (jae 9). Pahin mahdollinen käskyn älä varasta rikkominen on varastaa ihmiseltä tämän vapaus ja alistaa hänet omaisuudeksi. Eikä ainoastaan varastaa hänen tavaroitaan.

Vaikka varhaiskristityt eivät ryhtyneetkään vallankumouksellisesti vastustamaan orjuutta käytännössä, niin silti kristinusko opettaa periaatteita, jotka varmasti heikentävät orjuutta ja lopulta kaatavat orjuuden siellä missä kristinuskon luonnollinen kehitys etenee vähitellen. Tunnettuahan on, että juuri kristillisen kirkon piiristä myöhempinä aikoina nousi uskovaisia vastustamaan orjuutta ja vaatimaan orjuuden lopettamista, kuten sitten tapahtuikin.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oli pitkään vain hengellistä


UT:ssa puhutaan ensisijaisesti vain hengellisestä yhdenvertaisuudesta / tasa-arvoisuudesta ja vapaudesta ”Kristuksessa”, mutta mitään käytännöllistä, yhteiskunnallista ulottuvuutta siitä ei UT:ssa tehdä (ei myöskään naisten yhteiskunnallisen aseman parantamisesta).

Ylipäätään Uuden testamentin kirjoittajia ei kiinnostanut kehittää ja parantaa maallisia yhteiskuntia ja muuttaa yhteiskuntien alistavia, epähumaaneita rakenteita, vaan heidän tähtäyspisteensä ja odotuksensa oli - yleisesti ottaen - lähitulevaisuudessa tapahtuvaksi odotettu Jeesuksen toinen tuleminen ja Jumalan valtakunnan perustaminen tämän maailman valtioiden tilalle.

Ja huomautettakoon, että nykyajassakin on konservatiivisia kristittyjä, jotka opettavat ja uskovat, että Raamattu ei todellakaan sisällä mitään tasa-arvoa ja esimerkiksi feminismi on heille antikristillisyytä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit hyväksytään. Ei kuitenkaan mitään riidanhaastamista, käännyttämistä tai väittelyä väittelyn vuoksi. Ei tämä blogi ole mikään väittelyfoorumi.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.