perjantai 1. toukokuuta 2020

Linkola ja Jumala

Linkola ja Jumala

Kevään aikana menehtyneen luontoaktivisti Pentti Linkolan eräästä uskonnollisesta ajatuksesta kommentointiani. Lainaus Kotimaa24:sta: "Linkolan mielestä ihmisellä pitäisi olla Jumala, koska vapaa ihminen on täydellinen hirviö. – Mitä vapaampi ihminen on, sitä enemmän se maailmaa tuhoaa."

Kyseistä Linkolan ajatusta voisi lähteä ruotimaan eri suuntiin (myös pohtien jumalakuvaa ja ihmiskäsitystä Linkolalla ja yleisemminkin), mutta tässä muutama huomautus.

Voihan se toki joidenkin ihmisten kohdalla olla sillä tavalla, että vapaa ihminen on täydellinen hirviö. Ja ilmeisesti on ihmisiä, jotka oikeasti tarvitsevat Jumalan pitämään itsensä moraalisesti kurissa ja estämään heitä olemasta niitä täydellisiä hirviöitä, jotka tuhoavat maailmaa. Lieneekö yllä mainitun kaltaisia ihmisiä minkä verran niin se jää avoimeksi.

Ja entä se vapaus sitten - miten vapaita me ylipäänsä voimme edes olla? Mutta yleistäminen on kovin ongelmallista. Jos Linkolan näkemys soveltuu joihinkin ihmisiin, ei se silti päde kaikille välttämättä.

Linkola vaikuttaa sivuuttavan myös sen tärkeän seikan, että jumalauskon nimissä on myös tuhottu maailmaa: toisia ihmisiä, kulttuureita ja ympäristöä. Jumalan (ei vain kristillisen uskon jumaluuden) on katsottu oikeuttaneen ja hyväksyvän historian - ja nykyisyyden - aikana paljon tekoja, joita on äärimmäisen vaikea ellei mahdotonta pitää mitenkään moraalisina, ihailtavina ja hyvinä. Oli aika, jolloin mm. ihmisten orjuuttaminen oli uskonnollisesti perusteltua ja täysin hyväksyttyä.

Ja mitä tulee luontoon, luonnon arvostamiseen ja suojelemiseen niin ei ole selviö, että esim. kristillinen jumalausko (ainakaan sen kaikissa eri ilmenemismuodoissa ja tulkinnoissa) johtaisi luonnonsuojelun toteuttamiseen tai edes sen tärkeänä pitämiseen.

Jos kristillinen usko sisältää tulkinnan, että Kristus tulee kohta takaisin ja tuomiopäivän tuli hävittää niin syntiset kuin luonnonkin ja tilalle luodaan taivasten valtakunta, voi suhtautuminen olla sellainen, että ei piitata luonnosta ja sen suojelusta. Koskapa maailmanloppu on jo ovella niin otetaan luonnosta irti kaikki, mitä saadaan. Mitäpä sitä kohta tuhoutuvaa ympäristöä suotta suojelemaan. Ihan oikeasti moni fundamentalistiuskova pitää esim. ilmastonmuutosta huijauksena eikä usko ihmisillä olevan siihen mitään osuutta.

Mutta kristillisen teismin puitteissa, kuten valtavirran suomalaisessa luterilaisuudessa, voidaan olla myös hyvin ympäristömyönteisiä ja kannattaa luonnonsuojelua sekä pitää tärkeänä ilmastomuutoksen torjumista - onpa erityistä ekoteologiaakin harjoitettu. Ottaen lähtökohdaksi vaikka Genesiksen sanat paratiisin viljelystä ja varjelemisesta ja niitä ympäristöön laajemmin soveltaen.

Toisaalta usko Jumalaan on todellakin innoittanut yksilöitä tekemään hyvää toisille ja välttämään maailman tuhoamista (vaikkapa olemaan pasifisteja, jotka eivät suostu sotimaan ja sillä tavalla hävittämään maailmaa).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit hyväksytään. Ei kuitenkaan mitään riidanhaastamista, käännyttämistä tai väittelyä väittelyn vuoksi. Ei tämä blogi ole mikään väittelyfoorumi.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.