Väite pronssikautisista myyteistä

Väite "pronssikautisista myyteistä" uskontokritiikissä

Melko tyypillinen halventamis- ja vähättelytarkoituksessa käytetty väite uskontodebateissa on, että Raamattu on "pronssikautisia myyttejä". Tai että abrahamilaiset uskonnot perustuvat pronssikautisiin myytteihin. Mutta tuollainen argumentointi on virheellistä eikä pidä vettä. 

Puhuttaessa abrahamilaisista uskonnoista (juutalaisuus, kristinusko ja islam) on ensinnäkin todettava, että ne eivät ole peräisin pronssikaudelta. Raamatun tieteellisen tutkimuksen mukaan Vanhan testamentin tekstit on kirjoitettu paljon pronssikauden jälkeen, vasta noin 800-300 luvuilla eaa. ja osa Vanhan testamentin kirjoituksista on vieläkin nuorempia. 

Itse asiassa Vanhan testamentin kirjoitukset ovat rautakautisia. Ja kristinuskon kirjoitukset - Uusi testamentti - kirjoitettiin antiikin aikaan hellenistisellä kaudella. Islamin pyhä kirja Koraani on vieläkin uudempi, kirjoitettu vasta 600-800-luvuilta jaa. Täyttä varmuutta nykymuotoisen Koraanin ajoituksesta ei ole.

Pronssikausi Lähi-idässä oli 3500-1200 eaa. On totta, että israelilaiset heimot olivat mahdollisesti kansana tuohon aikaan muodostumassa Kanaaninmaalla, mutta Raamattua ei tuolloin kirjoitettu. Toki jotkut vanhatestamentilliset traditiot, olennot ja nimitykset (jumala El, alkuhirviöt Leviathan ja Rahab jne.) palautuvat pronssikaudelle asti, alunperin suullisina perinteinä mahdollisesti. Ja taito käyttää rautaa levisi laajalle Lähi-Idässä jo vuoteen 1200 eaa. mennessä, vaikka pronssia käytettiinkin yhä raudan lisäksi.

Toisekseen on argumentointivirhe, jos jokin ajatus, näkemys tai katsomus torjutaan ja hylätään sen takia, että se on joltakin aikakaudelta. Väitteen tai näkemyksen arvoon ja totuudellisuuteen ei vaikuta se miltä aikakaudelta se on peräisin. Ei pidä paikkaansa, että vanha on aina jotenkin huonompaa tai väärää ikänsä takia. Vastaavasti jos jokin asia, näkemys tai uskomus on uusi ja nykyajalta, ei se automaattisesti ja itsestäänselvästi tee siitä parempaa ja oikeampaa.

Kolmanneksi, se että jokin uskomus / kertomus on "mytologiaa" ei automaattisesti todista sitä, että se on epätotta ja sepitettä. Mytologiassa / myyteissä voi olla joka kaikki sepitettä ja epätotta tai ne voivat olla osittain tosia ja paikkansapitäviä tai jopa kokonaan totta. Mytologia voi olla esimerkiksi jonkin kulttuurin ja kansan yhteisesti uskomaa perinnettä, joka sisältää heidän ideologisen perustansa tarjoten arvoja, menettelytapoja ja kertomuksia heidän kulttuurinsa ja kansansa alkuperästä, jostakin kansan olemassaololle keskeisestä ja elintärkeästä tapahtumasta ja muusta sellaisesta. 

Ja ne myytit voivat olla tosia joko osittain tai kokonaan - tai olla täysin fiktiivisiä. Mutta mitenkään itsestäänselvästi ei kyse ole aina 100% kuvitteellisista, epätosista tarinoista. Asia pitää tutkia ja arvioida tarkemmin myyttikohtaisesti.