lauantai 20. helmikuuta 2021

Skeptisismi -vastalääkettä

Skeptisismi -vastalääkettä

Glasgow'n yliopiston professori Thomas Reid (1710-1796) esitti aikoinaan selväjärkistä vastalääkettä skeptisismiä vastaan ja hänen ajatuksensa saisivat tulla edelleen laajemmalti tunnetuiksi.

Reidin mukaan on pelkkää ennakkoluuloa, että tiedolla pitäisi olla aina jokin perustelu tai että tiedon pitäisi olla jopa erehtymätöntä. Reid haastoi kartesiolaisen skeptisismin asettamat vaatimukset tiedolle, ja Reid piti kartesiolaista metodista skeptisismiä täysin turhana keksintönä.

Sekä kartesiolaiset että klassiset empiristit olivat asettaneet tiedolle vaatimuksia, joita tiedon ei ole välttämätöntä täyttää. Jos esimerkiksi täysijärkinen henkilö havaitsee jotakin suotuisissa olosuhteissa, hän kyllä tietää sen minkä havaitsee.

Sillä tiedolla ei ole sen enempää perustelua, eikä se ole järkymättömän, ehdottoman varmaa. Tosin on kuviteltavissa, että asiassa olisi sittenkin jokin virhe tai että jokin ihmeellinen häiriö olisi johtanut ajatuksia harhaan. Mutta mitä siitä sitten? Niin ei ole, ja kun kerran ei ole, on kyseessä tieto, jota ihmisillä yhtenään on.

Välitöntä tietoa on aistein havaituista asioista, omasta tilasta, järjellä päätellyistä totuuksista, muistin avulla myös menneisyydestä. Sitä paitsi erehtymättömyys on kokonaan eri asia, joka ei liity tietoon mitenkään.

Toinenkin vastausstrategia skeptisismin haasteelle


Aiemmin oli yritetty vastata skeptisismin haasteeseen osoittamalla, että ajattelevalla henkilölle on kuitenkin mahdollista saada informaatiota joistakin tosiasioista ja se informaatio on luotettavaa hänestä riippumattomalla tavalla.

Mutta sitten syntyi toisenlainen, modernimpi vastaustapa skeptisismille. Siinä strategiassa käsityksien pätevyys pyrittiin johtamaan toisesta suunnasta, siis subjektista itsestään käsin. On näet kiistatta niin, että jos me olemme säätäneet jotakin, tiedämme säädöksemme olevan voimassa. Mikäli olemme itse rakentaneet jotakin, tiedämme selvästikin, mitä on rakennettu.

Giambattista Vico (1668-1744) oli tämän uudenlaisen vastausstrategian varhaisia edustajia. Vico totesi mm. että tietoa syntyy, kun asioita jäsennetään (totta on se, mikä on itse tehty). Täten esim. matemaattiset totuudet ovat totta puhtaasti, sillä matemaatikot voivat itse keksiä olionsa ja säätää aksioomansa.

Jossain mitassa samansuuntaisia piirteitä oli myös kuuluisalla filosofilla nimeltään Immanuel Kant (1724-1804), joka asetti tavoitteekseen skeptisismin voittamisen pääteoksessaan, tehdessään kriittistä filosofiaa.

Joka tapauksessa skeptisyydessäkin voidaan mennä liian pitkälle ja äärimmäisyyksiin, jotka ovat itsensä kanssa ristiriidassa ja siten itsensä kumoavia. Jossakin vaiheessa on epäilemisenkin loputtava. Jo arkisen toimintakyvynkin kannalta.

Lähde ja lisätietoa:

Malin Grahn-Wilder (toim.): Skeptisismi. Epäilyn ja etsimisen filosofia, 2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit hyväksytään. Ei kuitenkaan mitään riidanhaastamista, käännyttämistä tai väittelyä väittelyn vuoksi. Ei tämä blogi ole mikään väittelyfoorumi.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.