Jeesus-myytti -kritiikkiä

Jeesus-myytti on joukko hypoteeseja, joissa epäillään Jeesuksen historiallisuutta. Jeesuksen historiallisuuden epäilyssä on aste-eroja ja erilaisia hypoteeseja on esitetty aiheeseen liittyen. Yhden näkemyksen mukaan Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen takana ei ole mitään olemassa ollutta historiallista henkilöä.

Toisen hypoteesin mukaan UT:n Jeesus on kokoelma sekalaisia muistoja eräästä hämärästä historiallisesta hahmosta, johon on kudottu erilaisia uskomuksia ja käsityksiä mytologiaksi.

On myös Jeesus-agnostisismia: kaikki jäljet historiallisesta henkilöstä (jos sellainen oli ollut olemassa alussa), ovat kadonneet (joten tietoja ei ole Jeesuksesta).

Jeesus-myytti ei ole saavuttanut mitään vakavasti otettua asemaa akateemisessa historian ja Uuden testamentin tutkimuksessa tiedeyhteisöissä, vaan hypoteesit Jeesus-myytistä ovat jääneet varsin marginaalisiksi käsityksiksi (vaikkakin Jeesus-myytti leviää Internetissä ja moni maallikkoateisti ja antiteisti kannattaa Jeesus-myytti, koska se palvelee heidän agendaansa).

Toki on todettava, että akateemista valtavirtaa ei ole sekään uskomus, että Uudessa testamentissa kuvattu Jeesus olisi kautta linjan historiallinen (eli että olisi ollut olemassa kirkon perinteisen uskonopin mukainen ylimaallinen, neitseellisesti syntynyt "Jumalan Poika", joka teki hämmästyttäviä ihmeitä ja todella nousi ylös kuolleista sekä astui taivaaseen.

Yleinen näkemys Uuden testamentin tutkijoiden keskuudessa on, että historiallinen tutkimus voi paljastaa Jeesuksesta historiallisten tosiseikkojen ytimen. Mutta tämä Jeesus, joka löytyy historiallisessa ytimessä, on merkittävästi erilainen kuin se legendaarinen uskonnollinen näkemys, joka esiintyy Uuden testamentin kirjoituksissa.

Jotkut tutkijat ovat todenneet, että on olemassa useita mahdollisia "Jeesus"-ehdokkaita eikä ole mitään viitteitä siihen, että kuka heistä (jos kukaan ylipäänsä) on "historiallinen Jeesus". 

Aikalaiskuvauksien ja lähteiden vähäisyys?

Mitä tulee Jeesus-myyttiin liityvän argumenttiin, että Jeesus Nasaretilaisesta ei löydy juuri mitään lähteitä antiikin teksteistä, ovat valtavirran tutkijat todenneet seuraavaa. Yleensäkin monet antiikin ajan kirjoituksista ovat kadonneet. On ylipäätään vain vähän kirjoituksia juutalaisilta tai alkukristityiltä Jeesus Nasaretilaisen elinajalta.

UT:n tutkija Ehrman huomauttaa, että meillä ei ole arkeologista tai kirjallista todistusaineistoa useimpien antiikin ajan ihmisten olemassaolosta - ei edes kuuluisista henkilöistä, kuten Pontius Pilatus, jonka olemassaolon jopa myyttiteorian kannattajat hyväksyvät.

Sama pätee myös juutalaiseen historioitsijaan Josephukseen, joka oli keisari Vespasianuksen henkilökohtainen suosikki. Josephusta ei mainita koskaan ensimmäisen vuosisadan kreikkalaisissa eikä roomalaisissa lähteissä, vaikka hän oli keisarin ystävä.

Kuten historioitsija Michael Grant on todennut, jos samoja kriteereitä (joita Jeesus-myytin kannattajat käyttävät) sovellettaisiin toisiin ihmisiin antiikin aikana, me voisimme hylätä suuren joukon antiikin ajan ihmisiä historiallisina henkilöinä (mutta heidän historiallisuuttaan ei ole silti kyseenalaistettu). 

Jeesuksen vertailusta muihin uskontoihin, mitä Jeesus-myytin kannattajat käyttävät argumenttinaan

Jeesus-myyttiin uskovat ja sitä puoltavat kirjoittajat näkevät monia rinnakkaisuuksia Uuden testamentin Jeesus-hahmon ja muiden uskontojen välillä. Esimerkiksi Doherty väittää käsityksen hengellisestä Kristuksesta olevan tulos yleisistä filosofisista ja uskonnollisista ideoista 1. vuosisadalla. Lisäksi Doherty väittää apostoli Paavalin Kristuksen jakavan samoja piirteitä kreikkalais-roomalaisten mysteerikulttien kanssa.

Mutta valtavirran tutkijat ja asiantuntijat eivät hyväksy tuollaisia tulkintoja päteviksi. He katsovat, että Jeesus-myytin kannattajat soveltavat vanhentuneita uskonnonhistoriallisen koulukunnan ideoita ja menetelmiä. Jotkut valtavirran tutkijat epäilevät tulkintaa, että apostoli Paavalin teologia Kristuksesta olisi samankaltaista kuin pelastajajumalat antiikin mysteeriuskonnoissa. 

Monet tutkijat ovat huomauttaneet, että useat noista samankaltaisuuksista ovat sattumia tai ilman historiallista perustaa ja/tai rinnakkaisuudet eivät todista, että Jeesus ei olisi elänyt historiallisena henkilönä.

Esimerkiksi Philip Davies toteaa, että Uuden testamentin Jeesus koostuu joukosta motiiveja ja myyttisiä tyyppejä, jotka ovat peräisin Välimeren ja Lähi-idän alueen maailmasta, mutta tämä ei tarkoita, että Jeesus olisi "keksitty" (ja siis epähistoriallinen). Daviesin mukaan jonkun gurun olemassaolo on paljon uskottavampaa ja taloudellisempaa kuin mikään muu selitys (kuten Jeesus-myytti).

Sekulaarit tutkijat Kendrick ja McFarlan ovat myös todenneet, että Jeesuksen opetukset merkitsivät radikaalia siirtymää kaikista tavanomaisista käsityksistä, joilla sankareita oli määritelty.

UT:n asiantuntija Ehrman on kommentoinut, että Jeesus-myyttiin uskovat kirjoittajat näkevät liian paljon rinnakkaisuuksia Jeesuksen ja pakanallisten uskontojen sekä mytologioiden välillä. Ehrman jatkaa, että historiallis-kriittinen tutkimus on selvästi näyttänyt kristinuskon juutalaiset juuret ja juutalaisuuden vaikutuksen siihen.

Loppusanat

Aiheesta Jeesus-myytti (tai Kristus-myytti) ja Jeesuksen historiallisuus voisi toki kirjoittaa enemmänkin, mutta nämä huomiot ja näkökohdat riittäkööt tältä erää. Näen niin, että kriittinen ja (uskonnollisia asioita kohtaan) skeptinen ihminen voi hyväksyä sen, että Jeesus Nasaretilainen on historiallinen henkilö eikä "myytti" ja "fiktio".

Mutta kirkon virallinen, uskonopin mukainen jumalaihminen Kristus ei todennäköisesti ole historiallinen hahmo tuollaisessa muodossa, tai ainakaan historiallis-kriittisissä tutkimuksissa sille uskonopille ei ole saatu kestävää vahvistusta.

Kannattaa perustaa uskonnollisiin aiheisiin liittyvä skeptisyytensä ja kriittisyytensä ennemmin luotettavaan ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Samoin on aiheellista huomioida jonkin äärimmäisen hypoteesin (kuten Jeesus-myytin) saama kritiikki relevanttien tieteenalojen tutkijoilta, eikä uskoa joidenkin yksittäisien kirjoittajien olettamuksiin. Etenkin jos ja kun ne äärimmäiset tulkinnat ja oletukset on ammuttu alas tutkijayhteisössä.