lauantai 24. heinäkuuta 2021

Windows 11:n ominaisuuksia

Windows 11:n ominaisuuksia

Windows 11 on nyt saatavana Windows Insider-kanavan käyttäjille, ja se tulee kuluttajien saataville myöhemmin tänä vuonna. Windows 11 sisältää useita uusia ominaisuuksia ja parannuksia.

Uusi aloitusvalikko


Windows 11:ssä on keskitetty Käynnistä-valikko ja tehtäväpalkki, samanlainen kuin Windows 10X:ssa.

Käynnistä-valikossa ei ole perinteisiä live-ruutuja. Sen mukana tulee uusi käyttöliittymä, joka käyttää staattisia kuvakkeita Microsoft Store -sovelluksissa, Microsoft Edge -selaimessa ajettavissa Progressive Web -sovelluksissa ja muissa ohjelmissa, kuten Windows 10X ja ChromeOS -käyttöjärjestelmissä on.

Aloitusvalikko sisältää oletuksena kiinnitetyt sovellukset ja palvelut, kuten Laskin, Microsoft Edge ja Asetukset. Kuten Windows 10, Windows 11:n Käynnistä-valikko näyttää vain sovellukset ja verkkosivustot. Käyttäjät eivät kuitenkaan pysty ryhmittelemään sovelluksia luomalla kansioita. Se ominaisuus tarjotaan Windows 10:n live-ruuturajapinnassa tällä hetkellä.

Voit silti napsauttaa hiiren kakkospainikkeella mitä tahansa kuvaketta päästäksesi sovelluksen asetuksiin ja kiinnittämällä sen tehtäväpalkkiin.

Voit aina palauttaa vasemmalle tasatun tehtäväpalkin ja vaihtaa kolmen eri koon välillä - pienen, keskikokoisen ja suuren. Pieni koko on tarkoitettu tietokoneille, joissa on hiiren tuki, ja keskikoko tai suuri koko näyttää olevan erittäin kosketusystävällinen.

Tällä hetkellä käyttäjien on muutettava rekisteriä muuttaakseen tehtäväpalkin kokoa. On todennäköistä, että tehtäväpalkin mukautusvaihtoehtoja tarjotaan Windows 11:n asetusten kautta vaihtaaksesi Windows-tehtäväpalkin eri kokojen välillä.

Tarjolla on sama moderni Asetukset-sovellus, jota voidaan käyttää Käynnistä-valikon mukauttamiseen lisäpikanäppäimillä. Voit käyttää sitä myös toimintakeskuksen, työpöydän taustakuvan, järjestelmän korostuksen mukauttamiseen ja tehtäväpalkin läpinäkyvyyden käyttöönottoon.

Joitakin Windows-ominaisuuksia ylläpidetään nyt tavallisten Windows-päivitysten ulkopuolella käyttämällä kokemuspaketteja.

Resurssienhallinta uudistuu myös


Windows 11: ssä on edelleen sama Resurssienhallinta, mutta se saa joitain kaivattuja parannuksia. Esimerkiksi Resurssienhallinta  käyttää nyt uusia kuvakkeita, pyöristettyjä kulmia ja tumman tilan parannuksia.

Microsoft on optimoinut Resurssienhallinan käyttöliittymän sekä hiiren että kosketuksen käyttäjille. Koska Windows 11 ei sisällä tabletti-tilaa, nämä muutokset auttavat käyttäjiä kosketusnäytössä, jotta he voivat helposti nimetä, valita tai poistaa tiedostoja.

Tällä hetkellä näyttää siltä, ​​että taulutietokokemus on oletusarvoisesti käytössä, mutta käyttäjät voivat aina siirtyä takaisin vanhaan asetteluun määrittämällä "Kansion asetukset" Resurssienhallinnassa.

Kuten mainittiin, Resurssienhallinta -käyttöliittymä ei muutu dramaattisesti, mutta Microsoft korvaa Windows 8 -kauden nauhatyökalurivin uudella ylävalikolla nimeltä "komentopalkki", jonka avulla voit nopeasti käyttää yleisesti käytettyjä toimintoja, kuten jakamista, poistamista, uudelleennimeämistä jne.

Lisäksi siellä on joitain laadullisia parannuksia. Esimerkiksi OneDrive-tiedostojen Pura kaikki -vaihtoehto otetaan käyttöön. Tämä vaihtoehto näkyy, kun napsautat hiiren kakkospainikkeella pakattua OneDrive-tiedostoa, joka oli asetettu vain verkkoon. 

Uusi napsautuskokemus


Windows 11:n avulla Microsoft antaa käyttäjille mahdollisuuden käyttää neljää ennalta määritettyä napsautusasettelua viemällä hiiren kohdistin maksimointipainikkeen päälle. Kun viet hiiren kohdistimen päälle, uusi ruutu, jossa on napsautusasettelu, tulee näyttöön.


Windows 11: ssä on tällä hetkellä neljä valmiiksi määritettyä napsautusasettelua:

1. Kaksi yhtä suurta vierekkäistä ikkunaa.
2. Kaksi vierekkäistä ikkunaa, mutta vasemmassa ikkunassa on enemmän tilaa.
3. Suuri vasen ikkuna ja sovellukset ovat pystysuoraan pinottuja ikkunoita oikealla.
4. Sovellukset jaetaan tasan neljään eri ikkunaan. 

Windowsin widgetit


Microsoft esittelee Windows-widgetit, jotka näyttävät olevan Windows 10:n uutisten ja kiinnostuksen kohteiden seuraaja.

Uutis- ja kiinnostuksen aiheiden tapaan Windows-widgetit toimivat tekoälyn ja Microsoftin uutissyötteen avulla. Se käyttää selaustoimintojasi ja sijaintiasi mukautetun uutiskokemuksen ottamiseksi käyttöön työpöydälläsi. Siinä on myös sää-widget.

Tällä hetkellä Microsoft työskentelee Viihde-, Esports-, Sää-, Tehtävät-widgettien ja monen muunkin widgetin parissa.

Virtuaaliset työpöydät


Microsoft suunnittelee virtuaalisten työpöytien näytön uudelleen toteuttamalla muutaman kaivatun moniajo-parannuksen. Uuden suunnittelun lisäksi Microsoft esittelee kolme uutta ominaisuutta:

- kyvyn muuttaa kunkin virtuaalisen työpöydän sijaintia
- kaikkien virtuaalisten työpöytiesi taustojen muokkaus
- tuki moninäyttöasetuksille.

Tehtävänäkymä

Voit järjestää virtuaaliset työpöydät uudelleen seuraavasti:

- Luo useita uusia virtuaalisia työpöytiä.

- Vedä ja pudota virtuaalinen työpöytä toiseen paikkaan.

 - Napsauta hiiren kakkospainikkeella virtuaalisen työpöydän pikkukuvaa tehtävänäkymässä ja valitse pikavalikosta ”Siirrä vasemmalle” tai “Siirrä oikealle”. Tämä muuttaa kaikkien virtuaalisten työpöytien järjestystä.

Jos haluat muuttaa virtuaalisten työasemien taustaa, toimi seuraavasti:

- Avaa Asetukset> Mukauttaminen> Tausta.

- Napsauta hiiren kakkospainikkeella taustaa ja käytä sitä tietyssä virtuaalisessa työpöydässä.

- Kun olet valinnut taustan, muutokset tulevat voimaan välittömästi, ja näet uuden taustasi, kun vaihdat virtuaaliselle työpöydälle.

Uusi leikepöytä


Leikepöydän historianhallinta (Win + V) on muotoiltu pyöristetyillä kulmilla ja muutamalla uudella ominaisuudella, mukaan lukien uusi tapa lisätä emojeja ja GIF-kuvia.

Windows emoji

Näiden muutosten lisäksi Microsoft on ottanut käyttöön uuden "Liitä pelkkänä tekstinä" -vaihtoehdon kiinnittämisen ja poistamisen rinnalle. Tämän avulla voit liittää leikepöydän tekstisisällön ilman sen alkuperäistä muotoilua (fontti, väri, koko jne.).

Parannettu näytönohjainten hallinta


Microsoft antaa käyttäjille paremman hallinnan useista näytönohjaimista, kun he käyttävät sovelluksia Windowsissa.

Laitteissa, joissa on kaksi näytönohjainta, Windows käyttää integroitua yhtä virransäästö näytönohjaimena ja erillistä näytönohjainta tehokkaana näytönohjaimena. Tämä asetus määritetään automaattisesti laitteesi perusteella.

Voit myös siirtyä Grafiikka-asetuksiin kohdassa Asetukset> Näyttö> Grafiikka-asetukset ja määrittää, pitäisikö sovelluksen käyttää korkean suorituskyvyn vai virtaa säästävää näytönohjainta.

Windows 11:n julkaisupäivä


Nykyisten tietojen mukaan Microsoft aikoo julkaista Windows 11:n tällä hetkellä lokakuussa 2021. Windows 11:n laajemman käyttöönoton odotetaan kuitenkin alkavan vasta vuoden 2022 alussa.

Windows 10:n käyttäjille päivitys uuteen Windowsiin on ilmainen ja sitä tullaan tarjoamaan heille Windows Updaten kautta aikanaan.

Windows 11:n päivitysväli tulee olemaan yksi ominaisuuspäivitys vuodessa, toisin kuin Windows 10:ssa, jolle Microsoft julkaisee laajan ominaisuuspäivityksen puolen vuoden välein.

Tässä artikkelissa esiteltyjen uudistuksien ja ominaisuuksien lisäksi Windows 11 sisältää toki muitakin uudistuksia.

Jumalauskon todisteista

Jumalauskon todisteista

Jumalauskoon (teismiin) liittyen voidaan tehdä tällainen erotus subjektiivisuuden ja objektiivisuuden välillä kyseisen uskon perusteluiksi käytetyistä todisteista. Sanotaan, että on joku kristitty, joka kertoo, että hän on vakuuttunut Jumalan olemassaolosta ja toiminnasta maailmasta ja että hän vankasti uskoo Jumalan olevan todellinen. Kristitty voi viitata mm. omakohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiinsa, joita hän pitää todisteina itselleen Jumalan olemassaolosta. 

Tämä on täysin subjektiivista ja jos kristitty kokee, että tämä riittää hänelle ja hän noiden kokemuksiensa tähden uskoo (hänellä voi olla muitakin perusteluja uskolleen) Jumalaan niin mikäs siinä. Jos hän ei lähde mihinkään väittelyyn ateistien kanssa eikä koeta käännyttää esim. ateisteja tuohon jumalauskoonsa niin ei kristityn tarvitse alkaa todistamaan Jumalan olemassaoloa muille ihmisille. Hän saakoon rauhassa uskoa ja olla onnellinen uskossaan, mitäpä se muille ihmisille kuuluu (etenkin jos hän ei yritä kontrolloida muiden ihmisten elämää eikä vaadi ketään muita uskomaan kuten hän uskoo). 

Mutta omakohtaiset uskonnolliset kokemukset eivät ole objektiivinen todiste Jumalasta ja jos kristitty kuitenkin alkaa väitellä uskonasioista esim. ateistien kanssa niin kristityn pitäisi tarjota objektiivisia todisteita sille, että hänen Jumalansa on olemassa ja vaikuttaa asioihin maailmassa. Eli tarvitaan jotakin kättä pitempää, minkä ateistikin voi havaita ja todentaa maailmassa. Omakohtaiset kokemukset, vaikkapa rukousvastaus tai päänsisäiset näyt yms. eivät kelpaa muita ihmisiä vakuuttaviksi objektiivisiksi todisteiksi, eikä noita yksilöllisiä kokemuksia voida todentaa eikä toistaa.

Jos kristitty sitten vastaa ateistille, että "kaikki maailmassa todistaa Jumalasta ja luomisesta" ja jopa että "mikään ei todista Jumalan olemassaoloa ja luomista vastaan" (tai että "todisteita Jumalasta saa katsomalla ikkunasta ulos") niin tuollainen "argumentointi" on yhtä tyhjän kanssa ja pelkkää merkityksetöntä hokemista, joka ei todista mitään objektiivisesti. Se tosiasia, että maailmankaikkeus on olemassa - tai että ikkunasta näkyy jotakin - ei itsessään kerro yhtään mitään siitä, onko Jumala, tai mikään muukaan jumalankaltainen olento olemassa (eikä sitä, että jokin väitetty luominen olisi tapahtunut joskus).

Ei maailmankaikkkeudessa lue missään, että esimerkiksi kristityn tai muslimin tai vaikka hindulaisen jumala on luonut jotakin, eikä ole mitään objektiivisia todisteita mistään väitetyn luomisen mekanismeista ja menetelmistä. 

Kyllä saa vapaasti uskoa Jumalaan ja Raamattuunkin - tai mihin uskontoon joku sitten uskookin - mutta tarjotuissa perusteluissa ja todisteissa pitäisi olla järki mukana, sekä ymmärrys siitä, miten vakavasti otettavalta esim. ateisteista jokin perustelu / todiste kuulostaa. Typeräksi ei kannata ryhtyä uskoaan todistellessaan. 

On lisäksi hyvä huomata, että jokin uskonnollinen kokemus on voitu tulkita virheellisesti. Se on kyllä tosiasia, että jotakin on koettu, mutta kokemuksesta tehty tulkinta ei ole välttämättä todenperäinen. Tunnettuahan on, että ihminen voi kokea kaikenlaisia harha-aistimuksia ja muutenkin ihmisen vilkas mielikuvitus (tai tarkemmin sanoen ihmisen aivot kaiken kaikkiaan) voivat kehitellä kaikenlaista kokemusta ja epätavallisia ilmiöitä subjektiivisesti.

lauantai 17. heinäkuuta 2021

Konservatiivit ja liberaalit uskovaiset

Konservatiivit ja liberaalit uskovaiset

Kansanlähetyksen Uusi Tie-lehteen liittyvä lainaus professori Jouko Talosesta tehdystä artikkelista "olemme valtavassa murroskohdassa": 

"– Paras olisi, jos raamatulliset herätysliikkeet muodostaisivat sateenvarjokirkon, joka olisi niin kuin vanha kansankirkkomme. Jokainen herätysliike saisi edustaa omaa traditiotaan. Sateenvarjolle tarvittaisiin sitten Olavi Rimpiläisen tai Simo Kivirannan tyyppinen kokoava johtaja. Tämän uuden kirkon pohja voisi olla Suomen teologinen instituutti."

Sanolsin, että on valitettavaa, jos joko konservatiivisilla kristityillä tai sitten liberaaleilla kristityillä luterilaisessa kirkossa alkaa olla olo, että jommalle kummalle ryhmälle ei sallita enää tilaa eikä uskomisen ja toimimisen oikeutta kirkon leveiden seinien sisällä. 

Ei ole hyvä, jos liberaalit koettavat savustaa perinteisesti uskovat konservatiivit ulos ja ottaa totaalisen vallan opillis-teologisissa kamppailuissa. Ja sama tietysti myös liberaalien suuntaan konservatiivien taholta. Kummallakin ryhmittymällä on kuitenkin omat heidän näkökulmastaan keskeiset, jopa luovuttamattomat teologiset korostukset ja kristillisyyden tulkinnat.

Toivon, että sekä konservatiiviset että liberaalit kristityt mahtuisivat samaan kirkkoon edelleen. Ja löytyisi jonkinlainen sovitetun erilaisuuden ratkaisu erilaisissa kiistakysymyksissä. Ja professori Talonenkin totesi, että se perinteisten kristittyjen sateenvarjokirkko ei ole helppo tie.

Henkilökohtaisesti en asemoidu 100%:sti sen enempää kirkon liberaaliin kuin konservatiiviseenkaan siipeen. Minun sisällä risteilee asia- ja tapauskohtaisesti sekä konservatiivisia että liberaaleja tulkintoja, korostuksia ja teologisia päätelmiä. Joskus tuntuu myös, että liberaalit ovat minulle liian liberaaleja ja konservatiivit liian konservatiiveja.

Sen voin kuitenkin sanoa, että omista vaikeista elämänkoettelemuksista johtuen kuluneiden parin vuoden aikana - kun kuolemisenkin mahdollisuus oli kouriintuntuva riski - teologinen ajatteluni on liikkunut enemmän konservatiiviseen suuntaan, pois kovin liberaaleista näkemyksistä ja korostuksista. Raamattuakin arvostan enemmän nykyään.

Tietoteoreettisesti luen itseni kuitenkin vielä jossain määrin agnostikoksi teismissäni. Teismi = usko henkilöityneeseen jumaluuteen. Tosin jonkinlainen vakuuttuneisuus jumalauskossani tuntuu vahvistuneen. Siltikin oman uskoni koen aika heikoksi ja pieneksi.

Raamatun perusteella on lisäksi vaikea päätyä sellaiseen johtopäätökseen, että kristityn pitäisi erota kirkostaan / seurakunnastaan ja lakata käymästä jumalanpalveluksissa.

Lähinnä yllä olevaan liittyen kyseeseen tulevat eräät äärimmäiset lahkot, kuten seisemännen päivän adventismi, joka vetoaa Ilmestyskirjan näkyyn portto-Babylonista, josta käsketään lähteä ulos. Adventistit tulkitsevat, että se Babylon on koko muu kristikunta, joka on ns. luopumuksessa Raamatun totuudessa, kun taasen adventistien lahko on ainoa oikea Jumalan seurakunta, lopunajan jäännöskansa. Ja ns vilpittömät kristityt sitten eroavat kirkkokunnistansa ja liittyvät adventistien lahkoon ja omaksuvat ns. nykyisen totuuden.

Mutta tuo adventistien tulkintarakennelma on varsin heppoisella perustuksella. Alkuperäisessä historiallisessa tilanteessaan Ilmestyskirjassa värikkäästi kuvailtu Babylon tarkoittaa pakanallista Rooman keisarikuntaa, joka vainosi kristittyjä ja jossa nähtiin olevan monenlaista muutakin jumalattomuutta.

lauantai 10. heinäkuuta 2021

EU:n yhteinen budjetti ja talouskuri

EU:n yhteinen budjetti ja talouskuri

EU:n kulisseissa etenee jo hanke euroalueen yhteisestä budjetista. Suomessa käynnistyi keskustelu EU:n velkakurista VM Annika Saarikon puheenvuorolla, jonka tosin jotkut jo heti tyrmäsivät epärealistisena.

Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen muistuttaa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n entisen pääekonomistin, Peterson Instituten kansainvälisen talouspolitiikan tutkijan Olivier Blanchardin ehdotuksesta, jonka mukaan EU:n tulisi asettaa standardeja tiukkojen sääntöjen sijaan. 

Sitaatti Uudesta Suomesta: "Ensimmäinen askel uuteen sopimukseen on sen hyväksyminen, että kaikilta mailta ei voi edellyttää samoja asioita. Toiseksi on tiedostettava se, että fiskaaliset säännöt ovat periaatteita, ne eivät voi olla tiukkoja numeerisia tavoitteita”, Jean Pisani-Ferry kommentoi ja sanoo euroalueen yhteisen budjetin olevan välttämätön.

Katson myös, että Suomen ei kannata hirttäytyä vaatimaan EU:ssa jotain tiukkaa numeerista sääntöä, kuten just 60% velkamäärää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Aivan kuin juuri luku 60% olisi kiveen hakattu pyhä luku, jota pitää ainaisesti noudattaa, vaikka koronakriisin myötä maailma on muuttunut. 

EU;n jäsenvaltiot ovat niin erilaisia edellytyksiltään ja talouksiltaan, että jokin yksioikoinen jäykkä prosenttiluku ei sovellu millään kaikille, tai seurauksena on mm. suurta inhimillistä hätää. Eikä kansalaisten ostovoiman leikkely jättimäisillä budjettileikkauksilla ainakaan edesauta taloustaantumasta pääsemistä.

Muutenkaan VM Saarikko ei pysty vakuuttavasti perustelemaan sitä, miksi juuri se 60% on velkamäärän suhteen taso, jossa on jatkossakiń pysyttävä.

Vastuulliseen talouspolitiikkaan ja budjetteihin pitää silti toki pyrkiä EU:n jäsenvaltioissa. Eikä tätä tavoitetta mikään taho ole hylkäämässä. Selvää on sekin, että finanssipoliittisia, EU:n kasvu- ja vakaussopimukseen liittyviä sääntöjä ja käytäntöjä täytyy uudistaa, kun koronakriisistä päästään menemään eteenpäin.

lauantai 3. heinäkuuta 2021

Jumalalla selittäminen

Jumalalla selittäminen

Kotimaa- lehden artikkelissa kerrotaan ev-lut. kirkon arkkipiispa Luoman puhuneen seuraavasti:

"Arkkipiispa Evankeliumi­juhlassa: Jumalan olemassa­ololla ei voi selittää asioita, se on tieteen tehtävä".

"Luoman mukaan Jeesukseen uskova ja Pyhän Hengen lahjoihin turvautuva ihminen voi ottaa ongelmitta vakavasti kaikki luonnontieteen totuudet."

Tämä on ihan asiallinen kristillisen ajattelun mukainen kanta. Tiede on sitä varten, että se tutkii havaittavissa olevan maailman asioita niiden luonnollisia syitä ja selityksiä etsien. Jumala ei ole jokin ikään kuin piilomuuttuja, joka asetetaan tieteellisten yhtälöiden ja teorioiden joukkoon asioiden selitykseksi.

Jumala on osannut luoda maailmankaikkeuden siten, että se toimii alussa asetettujen lakien ja automaattisten prosessien mukaisesti (sekä sellaiseksi, että siinä kehittyy elämää, myös älyllisiä olentoja) eikä Jumalan tarvitse aktiivisesti sekaantua maailman toimintaan.

Kristilliseen kutsumukseen ei kuulu lähteminen taistelemaan tiedettä vastaan ja tuottamaan jotain kilpailevaa "vaihtoehtotiedettä". Ei sen enempää jonkin tietyn teorian kuten evoluutioteorian vastustus kuin koko tieteenkin hylkääminen. Raamattua ei ole edes Raamatun itsensäkään mukaan tarkoitettu luonnontieteen oppikirjaksi ja lähteeksi, vaan hengellisiin, sielunhoidollisiin ja eettisiin asioihin. Kertomaan miten ihminen liikutetaan taivaaseen Jumalan luokse, eikä tietolähteeksi sille, miten taivaat liikkuvat.

Jeesukseen uskova voi ja saa käyttää myös kaikkea modernin lääketieteen tarjoamaa tietoa sekä hoitokeinoja. Kristillisyyteen kuuluu myös rokotuksen ottaminen esimerkiksi koronavirusta vastaan ja vastuullinen toiminta, että ei tartuta muita ihmisiä eikä altista itseäänkään koronatartunnalle. Ei kristillisyyttä ole mikään rokotevastaisuus eli kulkutautimyönteisyys eikä mielipuolisten salaliittoteorioiden kannattaminen ja levittäminen. Toki kristitty myös saa rukoilla Jumalalta apua ja voimia sairauksien kestämiseen. Jumala sitten tahtonsa mukaan parantaa ja auttaa lääketieteen keinojen kautta.

Ei tieteen tuloksien ja kristillisen teismin välillä sinällään ole ristiriitaa - riippuu toki siitä, miten kristillinen jumalausko määritellään. Ristiriitaa on sen sijaan kristillisen teismin ja ateistien yleisesti omaksuman materialistis-naturalistisen metafysiikan välillä, ei tieteen itsensä kanssa. Eli tieteen tuloksista ja teorioista tehtyjen katsomuksellisten johtopäätöksien kanssa on sitä ristiriitaa.