perjantai 15. lokakuuta 2021

Jeesuksen neitseellinen syntymä

Jeesuksen neitseellinen syntymä

Jeesuksen kerrotaan syntyneen neitseellisesti Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa, mutta Markuksen ja Johanneksen evankeliumeissa ei sellaisesta tiedetä mitään. Eikä apostoli Paavalin kirjeissäkään. 

Matteuksen evankeliumiessa on jouluun eli Jeesuksen syntymään liittyvä profetia Jesaja 7:14-16. Monien käännöksien, kuten VT:n kreikannoksen Septuagintan mukaan siinä puhutaan neitsyestä, joka synnyttää pojan, jolle annetaan nimi Immanuel (kanssamme on Jumala). 

Kriittisessä raamatuntutkimuksessa on ajateltu, että idea Jeesuksen neitseellisestä syntymisestä on vain yksi (legendanomainen) tietyillä tahoilta kehitelty tapa korostaa Jeesuksen ainutlaatuisuutta ja ihmeellisyyttä sekä pyhyyttä. On silti teologeja, jotka edelleen pitävät kiinni siitä, että Jeesus syntyi historiallisesti neitseellisesti.

Eräitä huomioita profetiasta. 

Ensinnäkään Marian synnyttämä poika ei saanut nimekseen Immanuel, vaan Jeesus, eikä missään koko Uudessa testamentissa Marian poikaa kutsuta Immanueliksi. Tältä osin Jesajan profetia ei sovellu Jeesukseen.

Harvaan Raamatun profetiaan liittyy teologiassa niin paljon erimielisyyksiä ja kiistoja kuin Jesajan Immanuel-profetiaan, jolle on ainakin kolme erilaista päätulkintalinjaa.

Hepreankielisessä alkutekstissä lukee hā·‘al·māh eli määräisen artikkelin kanssa substantiivi, jonka tiukka sanatarkka merkitys on "nuori nainen, joka on naimisiinmeno iässä" ("the young woman"). Sanan etymologia ja käyttö Vanhassa testamentissa (Sananl.30:19, Laul.laul. 6:8) ovat vastoin sitä aiemmin laajalle levinnyttä tulkintaa kristikunnassa, minkä mukaan neitseellisyys on välttämätön merkityssisältö ja -vivahde sanalle ‘almâh. Hepreassa on neitsyelle ihan oma sana, běthûlâh.

Tosin ei toki ole kiistanalaista, että ‘almâh -sanaa voidaan ihan hyvin käyttää myös neitsyestä (1 Moos.24:43, 2 Moos.2:8). Siltikään substantiivissa ‘almâh naisen neitseellisyys ei ole todistetusti olennaisin ajatus (vaikka sanan käyttö neitsyeen viittaavana olisikin Vanhassa testamentissa yhtenäisempää).

Niinpä Jes.7 luvun profetia ei oikeastaan eksegeettisesti edes ole heprean kielellä ennustus nimenomaan neitseellisestä, yliluonnollisesta sikiämisestä ja syntymisestä.

Ko. profetia mahdollistaa laajan kirjon tulkintoja ja näkemyksiä arvoituksellisen kielenkäyttönsä takia ja koska meillä ei ole lähteissä tietoa tämän merkillisen profetian tosiasiallisesta täyttymyksestä profeetta Jesajan ja Juudan kuningas Aahaan ajan historiassa.

Mitä sitten itse ajattelen teologisena arvionani ko. profetiasta? Kallistun siihen suuntaan, että kyseessä on kaksi eri täyttymystä omaava profetia: se sai ensimmäisen täyttymyksensä (epäselviksi jäävissä) Jesajan ja kuningas Aahaan ajan tapahtumissa. Mutta profetian kaikki sisältö ei tyhjentynyt siihen, vaan Jesaja katsoo toiseen, lopulliseen täyttymykseen tulevaisuudessa: hänen mielessään välähtää toivo Messiaan / Pelastajan syntymisestä ja täydellisen Jumalan valtakunnan perustamisesta. 

Tätä tulkintalinjaa voidaan katsoa tukevan Jesajan kirjan (etenkin Jes.9:1-7; 11:1) ja koko Raamatun teologisen kokonaisuuden laajempi huomioon ottaminen. Tällöin tehdään oikeutta sekä Jes. 7 tekstin historialliselle ymmärtämiselle ja selittämiselle, että ko. tekstin salaperäisille, arvoituksellisille ilmauksille ja Raamatun laajemmalle sisällölle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit hyväksytään. Ei kuitenkaan mitään riidanhaastamista, käännyttämistä tai väittelyä väittelyn vuoksi. Ei tämä blogi ole mikään väittelyfoorumi.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.