Uskonnolliset kokemukset

Useat uskovaiset toivovat ja suorastaan tavoittelevat hengellisiä kokemuksia. Erilaisia selviä merkkejä, jopa ihmetekoja tai hämmästyttäviä johdatuksia tai vaikka Jumalan puheen kuulemista. Jotkut kristityt suorastaan vaativat toisilta noita uskonnollisia kokemuksia ja katsovat, että jos mitään kokemuksia Jumalasta ja Jeesuksesta ei ole, on se uskovainen huono ja vähempiarvoinen kristittynä. Onpa sellaistakin, että kristitty itse mielessään edellyttää hengellisten kokemuksien kokemista. 

Mutta tuossa kohtaa ollaan menty hieman harhateille. Uskovainen saa olla ihan rauhallisin mielin, vaikka hänellä ei niitä itsensä tai toisten uskovien vaatimia kokemuksia olisikaan. Kyllä Jumalan armo ja pelastustyö Kristuksessa on silti voimassa ja todellisuutta, oli tuntemuksia ja kokemuksia tai ei. Eivät Jumalan armo ja Jeesuksen valmistama pelastus mistään tunteista ja ihmisten kokemuksista ole riippuvaisia.

Toki Jumala voi kyllä antaa hengellisiä kokemuksia ja Hän antaa jokaiselle juuri sen, mitä Hän tahtoo, oikeaan aikaan ja sopivalla tavalla, jonka Jumala tietää sille ihmiselle hyväksi. 

Siltikään mikään kokemus tai tunne ei tee ihmisestä enemmän uskovaista tai jotain muita parempaa kristittyä, eikä vastaavasti niiden puuttuminen ja poissaolo tee ihmisestä vähempää uskovaista eikä toisen luokan kristittyä. 

Ei ole mitään A-luokan ja B-luokan uskovaisia, vaan pelkästään armahdettuja syntisiä sekä sitten niitäkin, jotka katsovat, että he eivät tarvitse Jumalan armoa eivätkä Kristusta.

Uskova saa levätä rauhassa kokemattomuudessakin Kristuksen sylissä, ja silloin Jeesus on hänen kokemuksensa, sillä Jeesus koki elämässään maan päällä sekä ristillä kaiken tarvittavan ja Jeesuksen kokemukset riittävät jokaiselle, joka uskoo.