Ateismin filosofiaa

Ateistisia nykyfilosofeja, jotka määrittävät ateismin Jumalan olemassaolon kieltämisenä tai näkemyksenä, että Jumalaa ei ole

Voidaan esitellä nykyajassa vaikuttavia filosofeja, jotka ovat ateisteja, mutta heidän argumentointinsa ateismista on erilaista kuin mitä monesti näkyy keskustelufoorumeille ateisteilta, jotka eivät ole filosofeja.

William L. Rowe: ateismi on minkälaisen jumalallisen olennon tai todellisuuden tahansa olemassaolon kieltämistä

Teoksessa Evidential Argument from Evil (toim. Daniel Howard-Snyder) filosofi William L. Rowe määrittää ateismin sekä leveässä että kapeassa mielessä: ateisti leveässä merkityksessä on tarkoittaa minkä tahansa jumalolennon tai jumalallisen todellisuuden olemassaolon kieltämistä. 

"to deny the existence of any sort of divine being or divine reality"(s.26).

Ateisti kapeassa mielessä merkitsee, että tällainen ateisti kieltää sellaisen jumalolennon olemassaolon, joka on kaikkitietävä, kaikkivaltias ja täydellisen hyvä (esimerkiksi teologi Paul Tillich ei ollut ateisti leveässä merkityksessä, mutta kapeassa kyllä). 

"...in the narrow sense, for he [Paul Tillich] denied that there exists a divine being that all-knowing, all-powerful, and perfectly good" (s.26).

Filosofi Rowe määrittää ateistin siten sekä leveästi että kapeasti jumalan olemassaolon kieltämiseksi. Rowe itse käyttää tutkielmassaan ateismia sen kapeassa merkityksessä. Hän kehittää ateismia tukevaa argumenttia kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan olemassaolon kiistämiseksi perustuen (voimakkaan) pahan olemassaoloon, mitä voidaan käyttää ateismin rationaalisena perustuksena - jos argumentin premissit ovat rationaalisesti hyväksyttävissä, kuten Rowe huomauttaa (s. 28).

Walter Sinnott-Armstrong: ateismi on positiivisilla argumenteilla tuettu näkemys, että Jumala ei ole olemassa

Teistinen filosofi Willian Lane Graig ja ateistinen, skeptinen filosofi Walter Sinnott-Armstrong ovat väitelleet Jumalan olemassaolosta. Väittely on toimitettu kirjaksi nimellä God?: A Debate between a Christian and an Atheist (Point/Counterpoint Series, Oxford). Tässä teoksessa filosofian professori Walter Sinnott-Armstrong on otsikoinut kappaleen 4 kritiikissään Graigia vastaan sanoin

"Some Reasons to Believe that There Is No God". Joitakin syitä uskoa, että Jumalaa ei ole (s. 81).

Walter Sinnott-Armstrong esittää positiivisia argumentteja ateismin puolesta. Ateismi on Sinnott-Armstrongin määrittelemänä näkemys, että Jumalaa ("God") ei ole olemassa ja että tälle käsitykselle voidaan esittää positiivisia, sitä tukevia argumentteja. 

"I will go further and present positive arguments for atheism, which is the wiew that God does not exist. Why would anyone argue against the existence of God? If you feel sure that God does not exist, why come out of the closet and announce your reasons publicly?" (Sinnott-Armstrong, s. 81).

Sinnott-Armstrong jatkaa, että hän on filosofi ja opettaja. Hän haluaa auttaa lukijoitaan pääsemään selvyyteen todistusaineistosta Jumalan olemassaolon puolesta ja sitä vastaan, jotta he voisivat ratkaista kysymyksen itse [eli onko Jumala olemassa vai ei].

"That is why I want to help readers get clear about the evidence for and against the existence of God, so that they can decide for themselves. If you look at the evidence with an open mind, then you will conclude that God does not exist, or so I believe. But even if you do not reach this conclusion, if you do achieve a better understanding of the evidence on both sides, then I will have achieved my main purpose" (Sinnott-Armstrong, s. 81).

Sinnott-Armstrong ei kuitenkaan tässä yhteydessä väitä, että ne jotka päätyvät erilaiseen johtopäätökseen kuin hän itse, olisivat älyllisesti vajavaisia tai mielenvikaisia (eikä edes "älyllisesti epärehellisiä", saatikka "luopuneet järjen käytöstä", kuten somessa usein näkyy ateistien väittävän).

Filosofi Michael Ruse pitää ateismia todistamattomana eikä lue itseään ateistiksi

Tieteen filosofi Michael Ruse pitää itseään skeptikkona eikä niinkään ateistina: Ruse katsoo, että ateismi on todistamaton, vaikka hän ei usko mihinkään uskonnolliseen uskomukseenkaan. Rusen varovainen kanta on, että hänellä ei ole vastauksia perimmäisiin kysymyksiin (tämä onkin maltillinen ja perusteltu näkemys - kuka muka voi osoittaa, että juuri hän tietää totuuden perimmäisistä metafyysisistä kysymyksistä ja että hänellä on kiistattomat todisteet "tiedolleen"?). 

Rusen viittaus ateismiin sisältää epäsuorasti sen, että hän(kään) ei pidä ateismia "tyhjänä", vaan hän näkee ateismilla olevan positiivisen sisällön (väitteen), jonka puolesta voidaan argumentoida, mutta perustelut tai todisteet eivät ole olleet riittäviä tai kiistattomia, joten ateismi jää  todistamattomaksi oletukseksi.

Koska siis filosofit rakentelevat argumentteja teismiä eli jumalauskoa vastaan ja ateismin puolesta, noiden filosofien perustelut ja väitteet joutuvat rationaalisen kritiikin ja tarkastelun kohteiksi, eli ateistit eivät voi laiskoina vetäytyä väittelyistä sanoen vain, että "ateismissa ei väitetä mitään".