Puoliväliriihestä kommenttia

PM Marinin johtama hallitus se sitten kuitenkin pysyi koossa ja jatkaa, vaikka natisi jo vakavasti ja oli lähellä kaatumistaan Keskustan tähden. Myönteistä hallituksen puoliväliriihen päätöksissä on, että ainakaan kansalaisten ostovoimaa ei leikata sosiaaliturvan osalta, vaan eläkkeet sekä muu sosiaaliturva säilyvät nykytasollaan ja ilmeisesti myös vuosittaiset indeksikorotukset jatkuvat. Ostovoiman leikkaaminen ei ainakaan maan taloustilannetta kohentaisi, päinvastoin.

Joitain leikkauksia muuhun kuin sosiaaliturvaan, koulutukseen ja terveydenhoitoon kuitenkin tehdään. Sitä kyllä ihmettelen, että mistä esim. liikenneministeriö leikkaisi, kun muutenkin pitäisi mm. tiestöä kohentaa.

Työllisyystoimet jäivät riihessä kovin vaatimattomiksi. Niinpä valtiovarainministeriö on laskenut, että työllistävä vaikutus on vaivaiset 11000 työllistä. Eikä siis 40000 tai enemmän. Kaikki työllistämiskeinot ovat kovin vaisuja eikä rakenteisiin kosketa, vaan tehdään melko vähäisiä muutoksia ja tarjotaan porkkanoita eikä keppiä. Tuolla tavalla on helpompi pitää kansalaisia ja etenkin ammattiliittoja tyytyväisinä. Keskusta ei saanut työttömyysturvaan liittyvää vaatimustaan toteutumaan kun vihervasemmisto harasi vastaan. Toisaalta ei Keskustan tavoitteen läpimenokaan olisi itsestäänselvästi merkinnyt työllisyyden kohentumista olennaisesti.

Mutta kuten Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vastaa kriitikoille voidaan todeta, että ”missä on suomalainen keskustelu kasvusta?” Suomen politiikassa ja työmarkkinaneuvotteluissa on väännetty ja tapeltu työttömyysturvasta (sen tasosta ja tarpeesta leikata työttömyysturvaa) jo 1990-luvulta lähtien. Kuitenkin eihän se ole olennaisin ongelma, että on työttömyysturvaa, vaan talous pitää saada kasvu-uralle.

Eli missä on keskustelu elinkeinopolitiikasta, kasvusta, investoinneista. Miksi aikaisemmat Suomessa tehdyt uudistukset mm. työttömyysturvaan eivät ole johtaneet parempaan.

”On kysyttävä, miksi Suomessa on väännetty työttömyysturvasta 1990-luvulta asti? Työttömyysturvan uudistamista kannustavammaksi on yritetty eri vaalikausina ja erilaisilla hallituspohjilla sekä työmarkkinapöydissä. Aina on ollut eri syitä, miksi uudistukset eivät ole edenneet. Kärjistäen voi sanoa, että työmarkkinajärjestöt eivät ole kyenneet löytämään työelämäuudistuksista vuosikausiin yhteistä säveltä lukuun ottamatta koronan keskellä tehtyä kriisipakettia. Mistä tämä kertoo”, Annika Saarikko kyselee tiedotteessaan.

Juuri kasvua maa tarvitsee, sillä kasvu maksaa velan ja pienentää julkisen velan määrää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Juuri investoinnit ja kasvu - myös yrityksien kilpailukyvyn ylläpitäminen - luovat tarvetta työvoimalle niin että menestyvät yritykset palkkaavat töihin työttömiä.

Vaikka työttömyysturva olisi nolla euroa kuussa ja työttömiä pilvin pimein niin eiväthän yritykset heitä palkkaa töihin, jos firmat eivät menesty, eivät kasva eivätkä investoi eivätkä ole kilpailukykyisiä. Ja jos yrityksillä ei ole lupaavia, realistisia tulevaisuudennäkymiä.